perjantai 25. syyskuuta 2015

Unettoman yön ajatuksia

Tässä makaan sohvalla, en saanut unta ja päässä pyörii ristiin rastiin väsynyttä, mutta vilkasta ajatusvirtaa. Pitäisikö käydä kurkkaamassa sitä omaa blogia, mietin. En ole edes kirjautunut bloggeriin ties kuinka pitkään aikaan. Ei ole ollut kirjoitusintoa, joten poissa silmistä -poissa mielestä, on ollut ajatus pitkään. 

Mulla on kaikki tosi hyvin. Olen kiitollinen siitä, mitä mulla elämässäni on. Kesällä tapahtui paljon kaikenlaista. Meille tuli toinen koira ja sen myötä uusia ihania tuttavuuksia. Olin kaasona ja mieheni oli bestmanina ystäviemme häissä. Nuo häät veivätkin paljon aikaa ja ajatuksia. Rakas ystäväni sai lapsen, niin pienen ja suloisen tytön. Kotona on ollut härdelliä, kun meille tehtiin olohuoneeseen pönttöuuni ja sen myötä vaihdettiin täysin olohuoneen ja ruokailutilan järjestykset. 

Meidän pieni poikamme kasvaa koko ajan isommaksi. Reipas ja tomera, herkkä ja niin iloinen touhottaja puhuu jo niin hyvin. On puhunut jo pitkän pitkän aikaa. Hän kertoo tarinoita, kyselee kaikenlaista, laulelee, leikkii seikkailuleikkejä, halailee ja pussailee. Uhmaakin on aina ajoittain ja välillä hän koettelee rajoja toden teolla. Tutti heitettiin keväällä jo roskiin, kun se meni rikki. Siitä vaan kummasti katkesi imuosa, ihan kuin saksilla olisi leikattu. Emme ole käyttäneet vaippaa lainkaan enää pitkään aikaan. Itse hän reippaasti kiipeää pöntölle ja pesee kädet. Hän muistaa yleensä kiittää ja pyytää anteeksi.  Kauppareissulla ei jutella pelkästään kassalle, vaan myös muille asiakkaille moikataan ja kerrotaan kaikenlaista.  Sellainen on meidän 2v 4kk ikäinen poikamme.

En tiedä mikä tämän blogin kohtalo on. Olen miettinyt blogin poistamista. Toisaalta en haluaisi lopettaa. Ehkä mun ei tarvitsekaan sitä vielä tietää? Olen myös miettinyt sisällön muuttamista enemmän einiinhenkilökohtaiseksi. Välillä voisi kuulumisiakin kertoa. No sellaiseksihan tämä on alkanut kääntymäänkin jo. Jospa annan ajan näyttää. Kiitos muuten, ettei yksikään lukija ole kaikonnut tämän hiljaisuuden myötä. Instagram päivittyy usein, sieltä mut löytää kun laittaa hakukenttään jennyetel.











perjantai 15. toukokuuta 2015

Instagramin kätköistä











Toivottavasti kaikki näkyy niinkuin oli tarkoituskin, sillä postaan nyt puhelimella. Ehkä saan ensi kerraksi enemmänkin tekstiä aikaiseksi, kuin muutaman vaivaisen lauseen, heh. Sillä aikaa meidän menoa voi seurailla instagramissa (jennyetel), se päivittyy suht tiuhaan tahtiin. 

torstai 23. huhtikuuta 2015

Hei hei mitä kuuluu?

Blogi on ollut hiljainen pitkän tovin. Lähiviikkoina olen yhä enenevissä määrin miettinyt blogia ja se on saanut päivä päivältä lisää tilaa ajatuksissani. Tämä kevät on vaan ollut ihan hirmuisen kiireinen.

Tontin tavallisen kevätsiivouksen lisäksi on pitänyt hoitaa tietysti kukkaistutukset kuosiin, lisäksi kaadoimme pari puuta ja niiden kanssa painitaan vieläkin, kun koitamme hyvällä temmolla saada ne klapeiksi. Lapsen kanssa harjoitellaan paljon uusia taitoja,  koiran koulutuksessa on edetty hienosti ja kotona on tehty joitain muutoksia. Aitamateriaalit saapuivat eilen ja pian pitäisi alkaa aidata takapihaa. Parin viikon päästä on Samuelin synttärit ja olen kovasti touhunnut juhliin liittyvien järjestelyjen parissa.



Kaiken keväthulinan keskellä olemme kerenneet myös nähdä kavereita, käydä kerhossa, nauttia kauniista säästä ja puhallella saippuakuplia. Välillä on myös hyvä vaan olla.

Meille kuuluu siis hyvää. Aloitan työt kesän aikana, mutta näillä näkymin Samuel ei mene päiväkotiin. Ehkä joskus myöhemmin, mutta silloinkin varmaan vain osa-aikaisesti.

Tässä vielä vähän puhelinkuvia.





lauantai 31. tammikuuta 2015

Värihaaste osa 3

Harmaa tulee jossain vaiheessa valtaamaan meidän olkkarin, eteisen ja keittiön seinät. Tällä hetkellä harmaata on vilteissä, säilytyslaatikoissa ja vaatteissa. Meidän sohva on harmaa, on harmaita pyyhkeitä ja joissain matoissa on harmaata. Makkarin verhot ovat hopea-harmaat, keittiön verhokappa on tummanharmaa. Olohuoneen nojatuoleissa on harmaa päällinen ja joitain yksittäisiä pikkujuttuja löytyy meiltä harmaana.
 


Vauvana saatu norsu on edelleen ihana Samsun mielestä.








Haaste lähtee Talvivauvalle. :)